torstai 10. huhtikuuta 2014

Mitä on käyttäytymisekonomia?

Käyttäytymisekonomia tutkii ihmisten ja eläinten vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Käyttäytymisekonomeja kiinnostaa mihin perustuen ihmiset tai eläimet tekevät päätöksiä ja mitkä asiat he/ne kokevat arvokkaiksi päätöksenteon kannalta.

Käyttäytymisekonomia pyrkii myös selittämään miksi ihmiset käyttäytyvät poikkeavasti ja irrationaalisesti, vaikka käyttäytymisen palkintona tai saavutuksena olisikin jotakin arvokasta. Mielenkiintoisia käyttäytymisekonomian tutkimusalueita on rahankäyttö, prokastinaatio, motivaatio, epärehellisyys, itsekontrolli ja itsekkyys. Käyttäytymisekonomit yrittävät kehittää ymmärrystä miksi ihmiset vitkastelevat, ovat kärsimättömiä, eivät aina ole hyviä päätöksen tekijöitä tai jättävät päättämättä kokonaan ja miksi ovat oikeudenmukaisia sen sijaan, että tavoittelisivat aina voittoa.

Eläimiin verrattuna ihmiset käyttäytyvät paljon irrationaallisemmin ja kaikkia irrationaalisen käyttäytymisen muotoja ei esiinny eläimillä ollenkaan. Eläimillä ei ole esimerkiksi käsitteitä raha tai rahaketalous. Ne eivät pysty arvottamaan jotakin tiettyä asiaa sen mukaan, että minkä arvoinen jokin tavoiteltava kohde olisi jollakin välillisellä ei konkreettisella asialla. Eläimet eivät myöskään niiden käyttäytymistä tutkittaessa pysty esittämään epärehellisyyttä.

Sen sijaan itsekkäitä eläimet ovat. Mielenkiintoinen käyttäytymisekonomian mietintäkohde on, että miten eläinten itsekkäät tavoitteet tehdä sitä mikä niistä on juuri sillä hetkellä kannattavimpaa voidaan muuttaa siten, että ne suorittavat ensin eläinkouluttajan määrittämän tehtävän. Lisäksi eläintenkouluttamisen kannalta on käyttäytymisekonomiassa merkittävää se miten elämille tarjottavia vahvisteita voidaan tehdä arvokkaammiksi, jotta ne innostuvat tekemään niille ajateltuja koulutustehtäviä. Eläintenkoulutuksen käyttäytymisekonomiset kysymykset ovat: "Mitä valintoja eläimet tekevät ja miten eläimet tekevät valintoja?"


Toinen mielenkiinnon kohteeni käyttäytymisanalyysi pyrkii muuttamaan käytöstä ja pilkkomaan sitä pieniin osiin, jotta käytöstä voisi ymmärtää ja muuttaa. Käyttäytymisekonomia sen sijaan pyrkii ymmärtämään erilisia käyttäytymisen ilmiöitä, mutta sen päälähtökohtana ei ole niiden muutos. Moni käyttäytymisekonomian ilmiö on selitettävissä käyttäytymisanalyysin termein ja jos halutaan muuttaa käyttäytymisekonomian ajattelun kautta löydettyä ongelmaa on hyvä ottaa käyttöön käyttäytymisanalyysin ajatukset edeltävistä vaikutteista ja seurauksista ja siitä kuinka havaittavat käytökset ovat suhteessa ympäristöön.

Samaa käyttäytymisanalyysin kanssa on käyttäytymisekonomiassa se, että myös käyttäytymisekonomiassa käytöksen selittäminen tulee perustua selkeään dataan havaittavasta käyttäytymisestä, jotta pystymme tarkasti analysoimaan käyttäytymistä. Käyttäytymisekonomiaa on eläinten osalta tutkittu testaamalla taloustieteen teorioita klassisessa operantin ehdollistumisen ympäristössä eli Skinnerin boksissa rotilla ja puluilla. Koeympäristö ja eläinlajit ovat eläimillä tehdyissä käyttäytymisekonomian kokeissa aivan samat kuin niissä käyttäytymisanalyysin kokeissa, joissa merkittävät käyttäytymisanalyysin löydöt on tehty.

Ensimmäisen kerran kuulin käyttäytymisekonomiasta Bob Baileyn Operantin ehdollistumisen workshopissa eli ns. kanakurssilla syksyllä 2008. Siinä vaiheessa muuta tietoa oli tullut niin, että käyttäytymisekonomian luennot aivan hujahti yli hilseen. Seuraavan kerran kuulin Bobin käsittelevän aihetta viimeisellä teaching-kurssillaan 2009 ja sitten olinkin jo hyvin kiinnostunut aiheesta ja pystyin vastaanottamaan lisää tietoa. Sen jälkeen en ole lakannut etsimästä. Olen ymmärtänyt, että käyttäytymisekonomian lähtökohdasta eläintenkoulutusta miettien voin parantaa koulutukseni tuottavuutta ja tehostaa vahvisteiden arvoa. Bob Baileyn sanoin: "Meidän on tehtävä elämille kannattavaksi leikkiä meidän pikku leikkejä."
 
Rankkaa käyttäytymisen muokkausta erottelukurssilla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti