Todennäköisesti vastaisit, että olisi vähemmän kivuliasta repäistä nopeasti laastari pois.
Tutkimuksissa on kuitenkin todettu [1,2], että kokemus kaksi kertaa pidemmän aikaa tulevasta kivusta ei ole kaksi kertaa kivuliaampaa. Lyhyt suuri kipu on pahempi kuin pitkä pienempi kipu.
Olisi siis järkevämpää vetää laastari hitaasti pois ja pitää taukoja vetämisen välillä. Siten kipu ei olisikaan niin suuri.
Miten tämä liittyy koirankoulutukseen?
Voiko olla, että kun ihmiset tekevät valintoja käyttää koiralla kivuliaita koulutusmenetelmiä, kuten pannasta kiskaisua, valitsemme sen perusteella miten ajattelemme kokevamme kivun itse? Pieni intensiivinen nykäisy kaulalla ei tunnu meistä itsestämme niin pahalta, voisimmehan olla paljon pahempia kivun aiheuttajia koirille, jos aiheuttaisimme jotakin pitkäkestoista kipua.
Koirat usein muuttavat käyttäytymistä kiskaisun perusteella ja se toimii hyvin - epätoivottu käyttäytyminen vähenee tai loppuu kokonaan, tämä on hyvin palkitsevaa kouluttajalle. Mutta voiko koira kohdalla kyse ollakin tosiaan siitä, että äkillinen yllättävä kipu on niin suuri, että koirat eivät sen jälkeen kykene mihinkään?
Voiko olla niin, että me tiedämme vastauksen, koiralle tulee kipua pannan kiskaisemisesta, mutta meidän aivomme auttavat meitä kestämään tiedon? Me ihmisinä perustamme päätökset ympäristön meille antamiin vihjeisiin ja ennakkokäsityksiin. Jos olemme joutuneet koulutusympäristöön, jossa hihnannykäisy on arkipäivää voiko se meillekin tulla normiksi, jonka aivomme hyväksyvät, vaikka emme väkivaltaa muutoin hyväksyisikään?
Aivomme käyttäytyvät irrationaalisesti, vaikka tekisimme omasta mielestämme kuinka rationaalisia ratkaisuja hyvänsä.
[1] Kahneman, Daniel, Barbara L. Fredrickson, Charles A. Schreiber, and Donald A. Redelmeier (1993), “When More Pain is Preferred to Less: Adding a Better End,” Psychological Science, 4, 401-405
[2] Ariely, Dan (1998), “Combining Experiences Over Time: The Effects of Duration, Intensity Changes and On-Line Measurements on Retrospective Pain Evaluations,” Journal of Behavioral Decision Making, 11, 19-45
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti